Mitä hautajaisissa tapahtuu?
Jos hautajaisissa ei ole koskaan ollut, tai edellisestä kerrasta on jo pitkä aika, on hyvä kerrata, mitä hautajaisissa tapahtuu.
Hautajaisissa on yleensä ensin siunaustilaisuus tai ei-uskonnollinen jäähyväistilaisuus, jonka jälkeen vainaja kannetaan hautaansa tai kuljetetaan tuhkaukseen. Hautauksen jälkeen siirrytään monesti vapaamuotoisempaan muistotilaisuuteen.
Hautajaisvieraana on hyvä olla varmistanut, onko hautajaiskutsu koskenut myös muistotilaisuutta.
Lue lisää hautajaisten pukukoodista.
Siunaus- tai jäähyväistilaisuuden kulku
Hautaustoimiston auto tuo arkun kappeliin tai kirkkoon, jossa siunaustilaisuus tapahtuu. Yleensä arkku on toimitettu jo etukäteen kappelille, josta seurakunta huolehtii sen alttarille. Joskus tilaisuus voidaan järjestää myös sairaalan kappelissa, jossa arkku on alttarilla valmiina.
Kappelissa pappi siunaa vainajan. Siunaustilaisuudessa lauletaan virret, luetaan rukoukset, muistetaan vainajaa kukkatervehdyksillä ja kanttori soittaa alku- ja loppusoiton. Mikäli tilaisuuteen ei olla sovittu seurakunnantoimittajia, niin puhuja voi olla joku saattoväestä tai erillinen palkattu seremoniamestari.
Tuhkaushautauksessa tilaisuuden päätteeksi arkku jää useimmiten paikoilleen kappeliin. Mikäli arkku kannetaan autoon, niin saattoväki seuraa omaisia ulos ja katsoo, kun arkku poistuu hautausauton kyydissä. Joskus ulkona saatetaan laulaa vielä jokin laulu ennen auton lähtöä.
Arkkuhautauksessa kantajat siirtyvät arkulle ja kantavat arkun ulkona odottavaan kärryyn. Saattoväki käy hakemassa laskemansa kukkatervehdyksen ja seuraa perässä arkkua. Koko seurue kulkee yhdessä haudalle. Haudalla kantajat nostavat arkun kärrystä ja siirtyvät haudan äärelle laskemaan arkun hautaan.
Haudalla lauletaan yleensä vielä yksi virsi, ja kukat lasketaan haudalle. Muistovärssyjä tai -sanoja ei tarvitse enää lausua, jos ne on luettu jo siunaustilaisuudessa.
Siunaustilaisuuden jälkeen siirrytään muistotilaisuuteen. Kutsu muistotilaisuuteen on voitu postittaa ennakkoon, antaa puhelimitse tai ilmoittaa kuolinilmoituksessa. Omaiset voivat esittää kutsun muistotilaisuuteen myös siunaus- tai jäähyväistilaisuuden päätteeksi kappelissa tai haudalla.
Kun toimii kantajana hautajaisissa, on hyvä muistaa hautajaisten pukukoodi. Yleensä kantajilta toivotaan yhtenäistä vaatetusta, esimerkiksi tummaa ulkotakkia ja valkoista kaulahuivia.
Jos kantajilla on hattu, hatun saa laittaa päähän kappelin eteisessä juuri ennen kantamaan ryhtymistä. Hattu otetaan pois haudalla, kun arkku on saatu laskettua hautaan.
Perinteisesti lähin omainen kantaa arkkua vasemman puoleisessa päädyssä vainajan sydämen kohdalla. Jos kuitenkin lähin omainen on jo iäkäs tai fyysisesti heikommassa kunnossa, pääpuoleen voi olla hyvä ottaa kantamaan joku fyysisesti vahvempi, sillä pääpuoleen kohdistuu enemmän painoa.
Arkku kannetaan kirkosta tai kappelista ulkona odottavaan saattovaunuun, johon arkku lasketaan. Kun muu saattoväki on tullut ulos, kuljetetaan arkku jalkopää edellä haudalle.
Kun saattovaunun kanssa on päästy mahdollisimman lähelle hautaa, kantajat ottavat arkun taas kantoonsa ja kantavat sen päätypuoli edellä haudalle. Arkku lasketaan hautaan lopulta pääpuoli hautakiveä kohti vahtimestarin opastuksella.
Tilaisuus käydään yleensä läpi arkunkantajien kanssa ennen virallisia hautajaisia, jolloin voi kysyä esimerkiksi pukukoodista.
Hautajaisten istumajärjestys
Kun siunaus- tai jäähyväistilaisuus on tilassa, jossa on keskellä käytävä, hautajaisten istumajärjestys menee siten, että omaiset ja sukulaiset istuvat käytävän oikealla puolella. Lähiomaiset istuvat ensimmäisellä rivillä. Ystävät ja esimerkiksi työtoverit istuvat taas perinteisesti käytävän vasemmalla puolella.
Jos kuitenkin tilaisuudessa on pääosin sukulaisia, voivat myös sukulaiset täyttää vasemman puolen penkkejä, jotta tila täyttyisi tasaisesti.
Kukkatervehdyksen laskeminen
Kukat voidaan laskea hautajaisissa joko tilaisuuden alussa, ennen siunausta tai siunaamisen jälkeen. Pappi yleensä ohjeistaa hautajaisvieraita tilaisuuden kulusta.
Jos vainaja tuhkataan, kukat lasketaan aina siunaustilaisuudessa arkun vierelle. Arkkuhautauksessa kukat voidaan laskea sisällä arkun vierelle tai vasta ulkona haudalle.
Kukkien laskemisen aloittaa lähin omainen, esimerkiksi puoliso. Ensimmäinen kukkatervehdys lasketaan arkun vierelle vasemmalle puolelle vainajaa, vainajan sydämen kohdalle. Arkku on sijoitettu kirkkoon tai kappeliin siten, että vainajan pää on alttariin päin.
Lähimmän omaisen jälkeen on muiden omaisten vuoro, joiden jälkeen saapuvat ystävät sekä viralliset tervehdykset. Kukkatervehdyksen voi laskea yksin, perhekuntana tai suuremmalla ryhmällä.
Arkun äärellä pidetään yleensä lyhyt hiljainen hetki, jonka jälkeen voi lukea muistolauseen ääneen. Tämän jälkeen käännytään lähiomaisten suuntaan ja nyökätään osanoton merkiksi.
Vasemmalla istuvat laskevat yleensä kukat vasemmalle puolelle arkkua ja oikealla istuvat taas arkun oikealle puolelle. Käytännössä kuitenkin kukkia voi laskea molemmille puolille arkkua, jotta ne kehystäisivät arkkua tasaisesti.
Lue lisää kukkien viemisestä hautajaisiin.
Katso kokoamamme muistovärssyt.
Se, että ottaako pienen lapsen tai vauvan mukaan hautajaisiin, kannattaa monesti pohtia tapauskohtaisesti.
Monesti on aivan hyväksyttävää ottaa lapsi tai vauva hautajaisiin mukaan, kun muistellaan lapsellekin rakasta isovanhempaa tai isoisovanhempaa. Lapsille kannattaa puhua hautajaisista etukäteen heidän ikäänsä sopivalla tavalla ja antaa heidän prosessoida menetystä omalla tavallaan.
Pieniä lapsia tai vauvoja varten hautajaisiin voi ottaa lapselle lelun tai kirjan mukaan, jolla lasta voi tarvittaessa rauhoitella. Jos tarve vaatii, itkevän vauvan kanssa voi myös poistua hienovaraisesti rauhoittelemaan pienokaista.
Jos kuitenkin kyseessä on esimerkiksi oman ystävän tai kollegan hautajaiset, tällöin vauvan mukaan ottamista voi ajatella eri näkökulmasta.
Muistotilaisuus hautauksen jälkeen
Kun muistotilaisuuteen saavutaan, voivat lähiomaiset olla vastassa ovella. Tämä on usein luonteva tilaisuus ilmaista osanottonsa. Useimmiten myös pappi osallistuu tilaisuuteen ja voi omaisten pyynnöstä myös johtaa tilaisuutta.
Mikäli istumajärjestystä ole määrätty erikseen, lähiomaiset ja pappi istuvat samassa pöydässä ja muut vieraat voivat valita istumapaikkansa vapaasti.
Muistotilaisuudessa on tapana tarjota vieraille kahvitus, tai sinne on voitu varata myös runsas ruokatarjoilu. Mikäli sinulla on allergioita, ne on hyvä ilmoittaa hautausta järjestävälle henkilölle etukäteen.
Muistotilaisuus ei noudata siunaustilaisuuden tapaan valmista kaavaa vaan on huomattavasti vapaamuotoisempi.
Muistotilaisuudessa voivat ystävät tai omaiset pitää muistopuheita, lukea adressit ja muistella vapaamuotoisesti vainajan elettyä elämää ja kuunnella vaikka musiikkiesityksiä vainajan lempikappaleista.
Muistotilaisuudessa on myös muistopöytä, jossa on kuva, kynttilä sekä mahdollisesti kukka-asetelma ja adresseja. Mikäli tilaan on varattu vieraskirja, niin on kohteliasta kirjoittaa kirjaan nimi. Esillä muistopöydässä voi olla myös muita muistoesineitä sekä vanhoja valokuvia.
Usein kysyttyjä kysymyksiä siitä, mitä hautajaisissa tapahtuu
Kirkossa tai kappelissa järjestettävään siunaus- tai jäähyväistilaisuuteen voi mennä ilman erillistä kutsuakin. Jos hautajaisista ei ole esitetty henkilökohtaisia kutsuja, kutsu on voitu antaa kuolinilmoituksessa. Joskus hautajaiset voidaan haluta pitää vain lähimpien kesken, jolloin toivetta on hyvä kunnioittaa. Muistotilaisuuteen annetaan yleensä erillinen kutsu jossain muodossa.
Saavu siunaustilaisuuteen ajoissa, noin 10–15 minuuttia ennen. Ulkovaatteet voi jättää naulakoille, ja tämän jälkeen on hyvä ottaa itselleen virsikirja ja varmistaa, että omat kukat ovat siinä kunnossa, että ne voi laskea arkun viereen. Tämän jälkeen voi istuutua paikoilleen, sukulaiset istuvat monesti käytävän oikealla puolella ja ystävät vasemmalla.
Pappi ohjaa siunaustilaisuuden kulkua, ja hän kertoo esimerkiksi yhteisistä rukouksista tai virsistä.
Siunaustilaisuudessa vieraat nousevat seisomaan, kun vainaja siunataan. Lisäksi vieraat seisovat uskontunnustuksen ajan sekä kun arkkua kannetaan. Pappi kuitenkin ohjeistaa aina, kun tulee nousta seisomaan.
Perinteisesti sukulaiset istuvat käytävän oikealla puolella, kun katsotaan alttaria päin. Lähimmät omaiset istuvat tällöin oikeassa eturivissä. Ystävät ja muut tuttavat ovat taas vasemmalla puolella. Jos penkit kuitenkin täyttyisivät epätasaisesti, ei istumajärjestyksen noudattaminen ole pakollista.
Vieraat saavat kuvata hautajaisissa, mutta se kannattaa tehdä hienovaraisesti. Yleensä kuvaus järjestetään erikseen, jolloin vieraiden ei ole tarve kuvata erikseen siitä sopimatta.