Läheisen kuolema on aina suuri mullistus. Oman surun ja muiden tunteiden keskellä omaisille jää erilaisia käytännön asioita, joita täytyy hoitaa lähipäivinä, -viikkoina ja -kuukausina läheisen kuoleman jälkeen. Olemme keränneet yhteen avuksesi tietoa, mitä tapahtuu, kun läheinen on kuollut.

Kenelle kuolemasta ilmoitetaan?

Ihmisen kuollessa lääkäri kirjoittaa hautausluvan, kuolintodistuksen sekä ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään. Hautauslupa tarvitaan aina ennen kuin hautajaiset voidaan järjestää. Hautausjärjestelyt voi kuitenkin aloittaa jo ennen asiakirjojen valmistumista.

Läheisen kuolemasta on hyvä ilmoittaa läheisten lisäksi vainajan työnantajalle, vakuutusyhtiölle, taloyhtiölle tai vuokranantajalle. 

Suomessa sairaalat ja hoitolaitokset välittävät tiedon henkilön kuolemasta Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmästä tieto välittyy esimerkiksi Kelaan ja eläkelaitoksiin. Jos kuolema tapahtuu ulkomailla, tulisi kuolemasta ilmoittaa itse Digi- ja väestötietovirastoon.

Lapsen kuolema ja siihen liittyvät hautausjärjestelyt.

Vainajan arkisten asioiden hoitaminen

Ihmisillä on käytössään monia erilaisia arkisia palveluita, ja monista arjen asioista tulee säännölliset laskut. Näille kaikille tahoille pitäisi pystyä ilmoittamaan läheisen kuolemasta.

Eläkkeen maksu

Jos vainaja on saanut Kelan maksamaa eläkettä, kannattaa omaisen kuolemasta ilmoittaa erikseen myös Kelaan mahdollisimman pian. Kela perii eläkkeitä takaisin, jos niitä on maksettu kuolinkuukauden jälkeen. Kela maksaa eläkettä sen kuukauden loppuun, jonka aikana eläkkeensaaja on kuollut.

Vainajan pankkiasioiden hoito

Tieto kuolemasta menee väestötietojärjestelmän kautta pankkiin, jolloin mahdolliset verkkopankkioikeudet lakkautetaan. Näin ollen omaisten ei tarvitse erikseen ilmoittaa kuolemasta pankkiin.

Vainajan laskuja voi maksaa kuka vain, kunhan ne on osoitettu vainajalle tai kuolinpesälle. 

Postin ohjaus kuolinpesän hoitajalle

Läheisen kuolemasta tulee ilmoittaa myös Postille. Postia saapuu vainajan nimissä kuoleman jälkeenkin, joten jos kuolinpesän hoitaja ei itse asu samassa osoitteessa kuin menehtynyt, kannattaa posti kääntää kuolinpesän hoitajan osoitteeseen.

Postin mukana tulleiden laskujen ja viestien lähettäjiä kannattaa informoida vainajan kuolemasta.

Lehtitilauksia saa peruutettua sitä mukaa, kun niitä tulee postin mukana, jos ne eivät ole tiedossa muuta kautta. 

Jos osoitteenmuutosta ei tehdä ja asunnon uusi asukas tekee Postille ilmoituksen, jotta vainajan postia ei enää kanneta kyseiseen osoitteeseen, posti palautuu jatkossa lähettäjälleen. 

Puhelin- ja internetliittymät

Vainajan puhelin- ja internet-liittymät vaativat sulkemisen. Samalla on hyvä ottaa selvää, onko esimerkiksi puhelin hankittu osamaksulla ja liittyykö siihen vielä maksueriä.

Joidenkin sopimusten purkamiseen tai sulkemiseen saatetaan tarvita muiden osakkaiden valtuutus, perukirja tai muita dokumentteja, joilla voidaan osoittaa oikeus palveluiden lopettamiseen.

Varauksien peruminen

Jos vainajalla olisi ollut tiedossa matkoja, konsertteja tai muita varauksia, kannattaa ne yrittää perua ja ottaa selvää, saisiko esimerkiksi maksetuista matkoista rahojen palautuksia.

Myös mahdolliset lääkäri- ja esimerkiksi kampaamokäynnit olisi hyvä perua, jos vain mahdollista.

Sometilien sulkeminen

Somepalvelut eivät saa mistään tietoa henkilön kuolemasta, joten jos sivut haluaa saada pois palvelusta, tulee niiden poistoon tehdä erillinen pyyntö. Joskus sivut voidaan haluta jättää ns. muistosivuiksi, jolloin siellä olevat kuvat ja sisältö eivät poistu.

Lemmikeistä huolehtiminen

Vainajalta on voinut jäädä lemmikki tai useampi. Tällöin on toivottavaa, että vainajan omaiset pystyisivät huolehtimaan lemmikistä ainakin siihen asti, että sille etsitään uusi koti.

Jos vainajan lähipiiristä ei löydy ketään, joka pystyisi huolehtimaan lemmikistä, voi ottaa yhteyttä alueen eläinsuojeluyhdistykseen ja kysyä sieltä lisää apua tilanteeseen. 

Mitä asiakirjoja tarvitaan? Kuka voi hoitaa hautausjärjestelyitä?

Hautausjärjestelyitä varten ei tarvitse vielä mitään asiakirjoja. Ensisijaisesti hautaamisjärjestelyistä huolehtii se henkilö, jolle edesmennyt asian uskoi. Mikäli sellainen henkilö tai taho ei ole tiedossa, voivat järjestelyistä huolehtia puoliso tai avopuoliso sekä lähimmät perilliset.

Muussa tapauksessa järjestelyistä huolehtii se kunta, jossa edesmennyt oli kirjoilla. Jos vainajalla ei ollut kotikuntaa, järjestelyistä vastaa se kunta, jossa vainaja kuollessaan asui.

Mistä saan kuolintodistuksen ja hautausluvan?

Sairaala toimittaa kuolintodistuksen rekisteriviranomaisille virkateitse ja antaa pyydettäessä yhden kappaleen omaiselle. Hautaustoimisto pyytää hautausluvan sairaalasta tai hoitavalta lääkäriltä. Hautausjärjestelyt voi kuitenkin aloittaa jo ennen hautausluvan valmistumista. 

Lue lisää hautajaisten järjestämisestä.

Asioiden hoitamiseen tarvittavat virkatodistukset vainajasta saa joko seurakunnasta tai digi- ja väestötietovirastosta. Perunkirjoittajallemme voi antaa tehtäväksi virkatodistuksen hakemisen.

Lue lisää lakipalveluistamme.

Usein kysyttyjä kysymyksiä läheisen kuolemaan liittyen