Adressit ovat perinteinen tapa muistaa vainajaa, jos ei pääse hautajaisiin paikalle.

Adressit muistamiseen

Adressi on kirjallisesti esitetty osanotto vainajan omaisille. Adressin tehtävänä on ottaa osaa suruun ja kunnioittaa edesmennyttä etenkin siinä tilanteessa, että ei itse osallistu hautajaisiin.  

Suruadressin sisältö

Adressiin on tapana kirjoittaa ns. omistusosa eli vainajan nimi, osanottoteksti sekä suruun osaan ottavien nimet. Omistusosa tulee yleensä adressin sisäpuolen oikealle sivulle, ja vasemmalla sivulla on paikka muistosanoille tai värssylle. 

Usein suruadresseista löytyy valmiiksi muistosanat, mutta halutessaan adressiin voi kirjoittaa myös itse valitun värssyn tai muistosanat. Adressissa on yleistä käyttää vainajan koko nimeä, mutta myös vain etunimiä voi käyttää, jos vainaja oli itselleen hyvin läheinen.

Tutustu kokoamiimme muistovärssyihin.

Adressin lähettäminen

Adressi lähetetään yleensä heti, kun on saatu uutinen henkilön menehtymisestä. Adressi on hyvä tapa muistaa vainajaa silloin, jos itse ei pääse osallistumaan hautajaisiin. 

Adressit yleensä luetaan muistotilaisuudessa, jolloin kaikkien tervehdykset tulevat kuulluiksi, vaikka henkilöt itse eivät olisikaan paikalla. 

Adressin voi lähettää myös muistotilaisuuden jälkeen, jos tieto henkilön kuolemasta saapuu viiveellä.

Voit tilata adressin postitettuna meiltä. Autamme tarvittaessa myös muistokirjoituksen laatimisessa. Jos tilaisuus on Turussa tai lähistöllä, toimitamme adressin suoraan siunaus- tai muistotilaisuuteen. 

Adressin voi lähettää kauttamme helposti kauemmaksikin, ja sen yhteyteen voi tilata myös kukkalähetyksen.

Adressin voi lähettää yksittäisenä henkilönä, pariskuntana, perheenä tai suurempana ryhmänä, esimerkiksi työtovereiden, harrastusryhmän tai yhdistyksen nimissä.

Hautajaisiin adressi vai kukat?

Jos on itse menossa hautajaisiin, yleistä on tuoda mukanaan surukimppu tai jokin muu kukkalaite, joka lasketaan arkun viereen. Joskus hautajaiskutsussa on voitu kertoa, että kyseessä on yhden kukan hautajaiset, jonne tuodaan vain yksi kukka arkun viereen tai haudalle laskettavaksi.

Kukkien yhteyteen voi yleensä kirjoittaa lyhyet muistosanat, jotka voi lausua kukkien laskun yhteydessä siunaustilaisuudessa.

Joskus kukat voidaan laskea vasta haudalla, jolloin muistosanat lausutaan haudan äärellä.

Jos taas ei itse osallistu hautajaisiin, adressi on hyvä tapa muistaa vainajaa. Tällöin se lähetetään mahdollisimman pian suru-uutisista. Adressin kanssa voi lähettää vainajan omaisten kotiin osanottokukkia tai siunaustilaisuuteen hautajaiskukkia.

Lue lisää kukkien viemisestä hautajaisiin.

Usein kysyttyjä kysymyksiä adresseihin liittyen

Mitä kirjoittaa adressiin?

Adressiin kirjoitetaan yleensä ns. omistusosa, johon tulee vainajan nimi, osanottoteksti sekä suruun osaa ottavien nimet. Omistusosa tulee yleensä adressin sisäpuolen oikealle sivulle. Vasemmalla sivulla on paikka muistosanoille tai värssylle. 

Suruadresseista löytyy yleensä valmiiksi muistosanat, mutta adressiin voi myös kirjoittaa itse haluamansa värssyn tai muistosanat. Adressissa käytetään monesti vainajan koko nimeä, mutta myös vain etunimiä voi käyttää, jos vainaja oli hyvin läheinen.

Kenelle osanotto osoitetaan?

Osanotto osoitetaan vainajan lähiomaisille, joita ovat yleensä vainajan puoliso, lapset, vanhemmat tai sisarukset.

Milloin annetaan adressi?

Adressi lähetetään yleensä silloin, kun ei itse pääse hautajaisiin. Jos käy muistamassa omaista hänen kotonaan, hänelle voi viedä kukkia ja niiden kanssa osanottokortin. 

Adressin voin postittaa vainajan omaisen kotiin heti, kun on saanut tietää kuolemasta. Adressin voi myös postittaa suoraan siunaus- tai muistotilaisuuteen. 

Jos tieto vainajan poismenosta tulee vasta hautajaisten jälkeen, adressin voi postittaa silloinkin omaisen kotiin.